Reaaliaikainen taloushallinto – so last season?
Sähköinen taloushallinnon ohjelmisto keventää yrityksissä parhaimmillaan viikoittaista ja etenkin kuukausittaista työtaakkaa, mutta siihen liittyy myös pullonkauloja. Muuten niin toimiva prosessi voi tökätä siihen, kun tietoa pitäisikin saada siirrettyä ohjelmistosta toiseen. Toisinaan tunnistamme tarpeen ja haaveilemme automatisoidusta tiedonsiirrosta, toisinaan emme edes uskalla pohtia kyseistä vaihtoehtona, ovathan integraatiot kalliita, vaikeita ja kankeita. Vai ovatko?
Yhteensopivat ohjelmistot – parempi business
Automatisoitu ja reaaliaikainen taloushallinto on yrityksille selkeä etu. Talousasioita voidaan hoitaa sähköisessä järjestelmässä ajasta ja paikasta riippumatta. Laskuja maksaakseen ei enää tarvitse kirjautua verkkopankkiin, vaan klikkaat ohjelmistossa laskun hyväksytyksi. Skannerin kautta kuititkin saadaan kirjanpitoon ja paperihaavoilta vältytään verkkolaskuilla.
Yrityksillä on taloushallinnon ohjelmiston lisäksi kuitenkin paljon muita ohjelmistoja käytössä – on CRMää, verkkokauppa-alustaa, kassajärjestelmää, varastointiohjelmistoja ja työajanseurantaa. Kun halutaan saada irti täysi hyöty reaaliaikaisesta taloushallinnosta, nousee eri ohjelmien yhteensopivuus ja rajapinnat tärkeään rooliin.
Toimiessaan ohjelmistojen rajapinnat mahdollistavat sen, että taloushallintoon kirjanpitäjä saa asiakkaalta tarvitsemansa datan reaaliajassa automaattisesti. Verkkokaupassa tehty tilaus siirtyy automaattisesti laskutukseen ja helpottaa tilauksen käsittelyä, myynnin päivittäessä CRM-ohjelmistoon asiakastietoja, päivittyy kyseiset automaattisesti taloushallinnon ohjelmistoon. Tieto liikkuu ilman käsiparia.
Integraatiot rakennetaan liiketoiminnan lähtökohdista
Integraatiot rakennetaan liiketoiminnan kehittämisen lähtökohdista ja niissä tarvitaan business-ajattelua. Kuinka monta järjestelmää on käytössä ja mitä näistä halutaan yhdistää? Ollaanko ottamassa käyttöön uusia ohjelmistoja? Entäpä skaalautuvuus? Lopulta integraatio on tekninen toteutus, joka vaatii tarkan määrittelyn mitä tietoa halutaan siirtää ja minne. Kyseistä määrittelyä voikin tukea esimerkiksi seuraavin kysymyksin:
- Mitä tietoja luovutetaan ja missä muodossa ohjelmistosta?
- Mitä tietoja vastaanotetaan ja missä muodossa ohjelmistosta?
- Mitä tietomuunnoksia on tarpeen tehdä?
- Mitä muita sääntöjä integraatioon liittyy (ajastukset, triggerit tiedonsiirrolle, tiedon rajaukset, lisäykset, poistot ja siirtoihin liittyvä automaattinen viestintä)?
- Miten tiedonsiirron laadunvarmistus toteutuu (integraation toimivuuden valvonta, datan laadun valvonta, salaukset)?
Pilvipalveluiden ekosysteemi
Digitalisoitumisen myötä ohjelmistojen yhteensopivuus on entistä tarpeellisempaa, sillä yhä useampi prosessi pyörii pilvipalveluiden pohjalta. Tällä hetkellä yhteensopivuuksien edessä on kehnoja rajapintoja, vajavaista tietotasoa ja vaihtelevia asenteita.
Me Flashnodella olemme tarttuneet tähän haasteeseen ja aloittaneet kehittämään yhteensopivien järjestelmien ekosysteemiä, mahdollisuutta hyödyntää digitaalisuutta tehokkaammin. Tavoitteena on tarjota yrityksille parempaa, poistaa siis ylimääräinen käsityö, inhimilliset virheet ja viiveet, jotka ovat vaivanneet pk-yritysten liiketoimintaa alusta alkaen.
Pilottihaku avattiin juuri, käy lukemassa olisiko yrityksesi hyvä siihen. Ekosysteemistä lisää myös Flashnoden blogissa ja Tivi-lehdessä.
 |
Kirjoittaja Emma Kyyrä työskentelee Flashnoden markkinointitiimissä toimien kynäniekkana ja vastaten sisällöntuotannosta.
|