Jatkuva kehittyminen on avain menestykseen
Muutos ja liiketoiminnan kehittäminen koetaan usein ajankohtaisena vasta silloin, kun asiat ovat jo rempallaan tai hyvää vauhtia menossa siihen suuntaan. Toisin sanottuna aivan liian myöhään. Muutostarve ei kuitenkaan ole merkki epäonnistumisesta. Menestyvät yritykset ovatkin oivaltaneet kehittämisen jatkuvana toiminnan parantamisena.
Kun yrityksessä on onnistuttu luomaan kulttuuri, jossa työntekijöillä on lupa ja uskallus muuttua, kyseenalaistaa ja kehittyä, on tie tähtiin avoinna. Jatkuva parantaminen koetaan tällaisessa yrityksessä koko työyhteisön tehtävänä, ei vain yksittäisten henkilöiden työnkuvana tai pakkopullana. Koko työyhteisön sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen on tärkeää, sillä ei ole olemassakaan niin pientä tehtävää tai yksityiskohtaa, jota ei kannattaisi välillä katsoa uusin silmin. Suuret kokonaisuudet koostuvat lopulta kuitenkin hyvin pienistä asioista.
On aika muuttua
Jatkuva muuntautumiskyky on jokaiselle yritykselle nykyään elinehto ja yrityskonsulttien raporteissa toistuvasti vilkkuva klisee. Muuntautumiskyky vaatii resursseja, luovuutta, rohkeutta ja ennen kaikkea halua toteuttaa asioita. Hankalin vaihe on yleensä muutostarpeen tunnistaminen. Jos näin on aina tehty ja homma toimii, miksi lähteä muuttamaan?
Yrityksen johto on muutosprosessin keskiössä. Heidän ensisijainen tehtävänsä on valaa motivaatiota ja rohkeutta henkilökuntaansa, jotta henkilöstö puolestaan kykenee kehittämään ja edistämään yrityksen toimintoja parhaalla mahdollisella tavalla. Ja koska yrityksen johto harvemmin työskentelee hands-on – tyylillä suoraan tuotannossaan, on vastuu muutostarpeen tunnistamisesta useimmiten työntekijällä.
Lupa kyseenalaistaa
Kun erikoisimmillekaan ehdotuksille ei virnistellä eikä kenenkään näkemyksiä vähätellä, on kenen tahansa helppo tuoda ajatuksiaan julki. Optimitilanteessa ajatukselle on kaupan päälle tarjolla jo valmis toimintamalli tai ainakin hapuileva näkemys sen toteuttamisesta.
Avoin ilmapiiri ja lupa kyseenalaistaa toimivat katalyytteina ajatusprosessille, joka mahdollistaa kehittymisen. Vastuu tämän ilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä on koko työyhteisöllä, ei vain yrityksen johtoportaalla.
Elä ja anna toisten kehittää
Ihmiset suhtautuvat muutokseen yksilöllisesti ja motivoituvat eri asioista. Kaikki eivät ole innovoijia, eikä sitä voi kaikilta edes vaatia. Mutta jokaisen vastuulla on vaalia sellaista yrityskulttuuria, jossa uusilla näkemyksillä on suotuisat kasvuolosuhteet ja yhteisön tuki takanaan antamassa voimaa.
Voimme lähteä rakentamaan avoimuuden kulttuuria ajattelemalla vaikkapa näin:
- Haluamme yritykseemme jatkuvan kehityksen kulttuurin.
- Pienet ajatukset ja ideat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin suuret kokonaisuudet.
- Hyväksymme erilaisuuden ja annamme niiden kehittää, jotka sitä haluavat tehdä.
- Ei ole olemassa huonoja ideoita, on vain toteuttamiskelpoisuudeltaan eriasteisia ideoita.
- Annamme ja otamme vastaan rakentavaa palautetta, ja olemme siitä kiitollisia.
- Arvostamme erilaisia perspektiivejä vaikka emme yhtä mieltä asiasta olisikaan.
- Olemme kaikki yhtä arvokkaita.
Kun kasvuolosuhteet ovat kunnossa, ei esteitä innovoinnille ole. Kasvua ja muutosta ei saa pakottaa. Tekemällä tehty ja väkisin väännetty ei anna parasta lopputulosta. Joskus pitää vain hengähtää ja odottaa, sillä hiljaisuus itsessään synnyttää ajatuksia ja ideoita.
Ja usein juuri ne ovat niitä yritykselle arvokkaimpia.
Jenna Lintunen työskentelee TietoAkselissa taloushallinnon asiantuntijatehtävissä.