Kirjaspesiaali: Morgan Housel – Psychology of Money & Same as Ever
Hei, sinä pitkää päivää tekevä oman alasi ammattilainen. Tiedän, että olet kiireinen ja useinkaan asiantuntijan kirjoittama kovaan substanssiin liittyvä blogipostaus LinkedIniin ei ihan lähde pitkän päivän päätteeksi. Luultavasti kirjaankaan tarttuminen ei ole arki-iltaisin ensimmäisenä agendalla, vaikka aihe olisi kuinka kiinnostava ja liippaisi läheltä omaa alaa tai kiinnostuksen kohdetta. Ei hätää! Luin aikamme ehkä tärkeimmän rahasta, varallisuudesta ja bisneksestä sekä sen psykologiasta kirjoittavan kirjailijan Morgan Houselin kaksi suhteellisen tuoretta, mutta ajatonta teosta ”Psychology of Money” ja ”Same as Ever”, jotta sinun ei tarvitsisi. Sain työnantajaltani mahdollisuuden kirjoittaa muutamalla lauseella näistä ajatuksia provosoivista teoksista – valitsin näistä kirjoista mielivaltaisesti ja itsekkäästi lempiteemani sekä tiivistin niistä sinulle helposti pureskeltavan paketin, jonka lukemiseen ei pitäisi mennä kovinkaan kauaa. Annan kaiken kunnian tästä tekstistä itse kirjailijalle, jonka teosparin uskon olevan relevantti vuosikymmeniä eteenpäin.
Muutama tiivistetty sananen itse kirjoista. Psychology of Money on kirja siitä, miten ihmiset (kuluttajina, yrittäjinä, johtajina, sijoittajina, konsulttina, you name it) suhtautuvat omaan, yrityksen tai muiden rahoihin ja varallisuuteen. Teos tarjoaa kattavan näkemyksen siihen, miksi hyvin harva meistä käyttäytyy rahan suhteen rationaalisesti vastoin sitä, miten rahoitusteoria väittää meidän suhtautuvan rahaan ja sijoittamiseen. Parhaimmillaan tämä kirja tarjoaa innokkaalle oppijalle mahdollisuuden edes etäisesti paikantaa omia ajatusvinoumia ja ymmärtää kanssaihmisten käytöstä. Same as ever keskittyy nimensä mukaisesti niihin asioihin, jotka eivät muutu. Näkökulma tuntuu tuoreelta; maailmassamme tapahtuu jatkuvaa myllerrystä ja muutosta, joten on helppo hukkua ajatukseen siitä, että kaikki asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Näin ei kuitenkaan ole. Jotkin asiat eivät muutu. Kirja pureutuu mm. jokaisen yhtiön kilpailuedun vääjäämättömään menetykseen, insentiivien voimaan niin hyvässä kuin pahassa, sekä laadukkaan tarinankerronnan voimaan.
Nyt kun olemme muutaman kirjoittamani lauseen säestyksellä saaneet pintapuolisen käsityksen näiden kahden kirjan teemoista, on aika sukeltaa hieman pintaa syvemmälle kummankin kirjan maailmaan muutaman valitsemani noston kautta.
Psychology of Money (2020) – Nostot riskistä ja korkoa korolle ilmiöstä
”You have to survive to get the opportunity”
Suunnittelun, on se sitten talouteen tai muuhun elämän osa-alueeseen liittyvää, tärkein osa on ymmärrys siitä, että harvoin, jos koskaan, mikään asia menee suunnitelmien mukaan. Maailmaa ei hallitse varmuus, vaan epävarmuus ja todennäköisyyksien voimat – ja meidän kykymme hahmottaa ennalta todennäköisyyksiä on hyvin rajallinen. Tästä esimerkkinä se, että maailma tuppaa ”hajoamaan” kerran vuosikymmenessä ilman, että kukaan olisi voinut sitä arvata ja ajoittaa etukäteen. Jos joku olisi tiennyt COVID-19 kriisistä etukäteen, se olisi estetty. Jos USA:n päättävä elin olisi tiennyt 2008 globaalista finanssi kriisistä ennen kriisiytymistä, olisi sekin estetty (Okei, Michael Burry ja muutama muu nokkela rahoitusvelho rikastui lyödessään vetoa markkinoiden alastulosta 2008 kriisissä, mutta he ovat hyvin pieni osa kaikkia ihmisiä).
Täten pääsemmekin ensimmäiseen tärkeään isoon teemaan: Selviytyminen kriiseistä on pakollista, jotta saat tulevaisuudessakin mahdollisuuden menestyä. Varaudu siihen, että asiat eivät mene suunnitelmien mukaisesti ja epätodennäköisiä, mutta järisyttävän isoja markkinoita ja ihmiselämiä mullistavia asioita tapahtuu yllättävän usein. Siispä, varaudu myös pahimpaan mahdolliseen skenaarioon. Rahan makuuttaminen kassassa on ok; kaikkea käteistä ei aina tarvitse laittaa kasvamaan tuottoa tai investoida. Jos yhtiösi, johtamasi yhtiön tai henkilökohtaisen menestymisen suunnittelu nojaa siihen, että asiat menevät juuri kuten ole suunnitellut ja virheille ei ole esimerkiksi kassan puitteissa annettu tilaa, olet tulevaisuudessa ongelmissa. Anna suunnitelmallesi riittävän suuri virhemarginaali (tee eri skenaarioita mahdollisesta lopputuloksesta), ja katso, missä tilanteessa olet, jos pahin mahdollinen tapahtuu. Aito riski on se, mihin ei voi varautua, mutta ajatusleikki pahimmasta mahdollisesta skenaariosta auttaa hieman hallitsemaan ja ajattelemaan riskiä, jonka päällä istut.
”If something compounds – a little growth serves as the fuel for the future growth – a small starting base can lead to results so extraordinary they seem to defy logic”
Sijoittajille korolle korkoa -ilmiö on tuttu, ja varmasti moneen kertaan excelissä kahlattu läpi niin oppitunneilla, kuin Youtuben self help -videoissakin. Korkoa korolle -ilmiö ei kuitenkaan rajoitu vain rahaan ja sijoittamiseen, vaan sen voi ulottaa moneen muuhunkin asiaan. Työntekijä, joka aloittaa työuransa taitamattomana ja tietämättömänä, ja jonka tavoitteena on kehittyä joka päivä työssään ja osaamisessaan hieman, on pitkällä aikavälillä jokaisen organisaation ja yhtiön itselleen haluama rautainen osaaja. Tästä syystä ikärasismi palkkauksessa tuntuu järin oudolta; kuka ei haluaisi yhtiöönsä ihmistä, joka on kerryttänyt osaamistaan vuosien saatossa korkoa korolle ilmiön tavoin? Myös tuotteet, palvelut, sekä organisaatiot itsessään pääsevät nauttimaan korkoa korolle kehityksestä; jokapäiväinen virheistä oppiminen ja jatkuva kehittyminen mitä todennäköisemmin pitkällä aikavälillä kantaa hedelmää. Growth mindset on jo kliseeksikin muodostunut luonnehdinta ihmisten ja organisaatioiden tavasta olla ja elää maailmassa, mutta se on klisee syystä – se toimii.
Korkoa korolle -ilmiössä tärkein seikka ymmärtää ja muistaa on pitkäjänteisyys. Oikeastaan mikään kestävä positiivinen kehitys ei tapahdu hetkessä ja sormia napsauttamalla. Mikään kehitys harvoin on myöskään täysin lineaarista suoraa viivaa oikeaan yläviistoon. Kehityksessä ja kasvussa otetaan usein pieniä takapakkeja, niistä opitaan ja mennään eteenpäin kohti seuraavia haasteita. Tähän liittyen myös on pudotettava uutispommi: mikään kehitys ei ole kivutonta, helppoa ja kivaa. Mikään tavoittelemisen arvoinen ei putoa syliin ilmaiseksi. Näe vaivaa, maksa hinta ja ota joka päivä pieni steppi eteenpäin.
Same as Ever (2023) – Kaksi nostoa siitä, mikä ei koskaan muutu
”Stories are always more powerful than statistics”
Tämän ymmärtäminen on lukuja ja käppyröitä tuijottavalle, ainakin analyyttisyyteen pyrkivälle ihmiselle – kuten minulle – aika vaikea paikka nieltäväksi. Dataa ja tietoa on maailmassa niin paljon, ettei kenelläkään ole aikaa käydä läpi kaikkea oikean, rationaalisen vastauksen löytämiseksi. Ihmiset ovat kiireisiä ja tunteita tuntevia eläimiä; kerro meille tarina tai jätä meidät rauhaan! Hyvin kerrotut tarinat jäävät asumaan meihin ja niistä on helpompi poimia tärkein sanoma, kuin vaikkapa hienosäädetystä tilastollisesti eheästä taulukosta. Parhaat tarinankertojat meistä osaavat yksinkertaistaa monimutkaisia teorioita ja yhtälöitä simppeleiksi tosi elämää heijasteleviksi tarinoiksi, jotka on helppo ymmärtää. Amazonin perustaja Jeff Bezos on todennut asiaan liittyen vapaasti suomennettuna: ”Jos olen huomannut datan ja anekdoottien olevan ristiriitaisia keskenään, anekdootit ovat useammin oikeassa”.
“We are very good at predicting the future, except for the surprises – which tend to be all that matter”
Palaan jälleen yhden lempiaiheeni kimppuun: riskeihin. Kaikilla elämän osa-alueilla riskit tuovat kasvua ja tuloksia, siksi riskejä otetaan. Riskin ottaminen on se syy, miksi kirjoitan tätä blogitekstiä nykyisen työnantajan palveluksessa; jollen olisi ottanut riskiä ja siirtynyt aikoinaan kohti uutta, tätä kirjoitusta tuskin olisi. Jollei yhtiö X olisi ottanut riskiä ja lanseerannut uskaliaasti kuluttajille ja markkinoille ennestään tuntematonta konseptia, ei se olisi kasvanut pienestä yhtiöstä oman alansa markkinajohtajaksi. Jollei jokin tämän blogin lukija olisi koskaan lähestynyt ihastustaan, ottaen riskin saada rukkaset ja tuntea siitä tuskaa, he eivät luultavasti olisi menneet naimisiin ja rakentaneet yhteistä tulevaisuutta. Esimerkkejä voi jokainen löytää niin omasta elämästään, kuin bisneselämästäkin. Riskien ottamisesta syntyvät loistavat lopputulokset ja paljon hyvää.
Riskit eivät olisi kuitenkaan riskejä, jollei lopputulos olisi ainakin jollakin tasolla ennalta-arvaamaton ja negatiivinen lopputulos mahdollinen. Eikä siinä vielä kaikki, eniten meidän elämäämme negatiivisesti vaikuttavat riskit tuppaavat olemaan niitä, joita ei voi ennustaa – niin sanottuja mustia joutsenia. Näin on aina ollut, näin aina oleva. Juuri tästä syystä kassanhallinta ja kassabufferin pitäminen mahdollisuuksien puitteissa on tärkeää; jotta ollaan edes hieman varauduttu tapahtumaan, joka on epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Talouden suunnittelu on tärkeää monestakin eri syystä, mutta mikään suunnittelu ei pelasta pahimman mahdollisimman riskin realisoitumiselta niin kuin vahva kassa ja terve, vakavarainen rahoituspohja.
Muistatko, kun mainitsin introssa kirjoittavani näistä teoksista, jottei sinun tarvitsisi lukea niitä? Käytin vähän värikynää; vain muutamat esiin nostamani teemat eivät tee Houselin teoksille sellaista kunniaa kuin ne ansaitsisivat saada. Sinun todellakin pitää lukea nämä pienet jättiläiset.
Kirjaspesiaalin kirjoittaja Joakim Schrey toimii TietoAkselilla Financial Advisorina sekä epävirallisena porilaisuuden suurlähettiläänä maailmalla.
Joakim Schrey
Financial Advisor