Miksi yhtiön rahoitusmuodolla on väliä?
Jokainen yhtiö rahoittaa toimintaansa jollain tavalla perustuen tavoitteisiin, strategiaan ja liiketoimintamalliin. Laadukkaasti suunniteltu ja toteutettu rahoitusstrategia mahdollistaa yhtiön kasvun sekä avittaa seuraavan stepin ottamista markkinoilla. Vastaavasti kehno rahoitusstrategia voi ajaa yhtiön maksuvaikeuksiin, rajoittaa mukautumista muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin tai vaikkapa tyrehdyttää kasvun mahdollisuudet.
Yrityksen rahoitusstrategian luominen ei ole missään nimessä yksinkertainen prosessi, jonka voi toteuttaa lukemalla ajatuksella kertaalleen lävitse advisorin kirjoittaman blogitekstin internetin syövereissä. Tämän tekstin tarkoituksena onkin lähinnä herättää ajatuksia ja tuoda eri tulokulmia rahoitusmuodon valitsemisen pähkäilyyn, eikä niinkään kädestä pitäen ohjata kohti täydellistä rahoitussuunnitelmaa – sellaista tuskin on olemassakaan!
Alla muutamia näkökulmia, joita on hyvä ottaa huomioon yhtiön rahoitusta suunnitellessa:
1. Omistajuus ja päätösvalta
Kun valitaan oman – ja vieraan pääoman rahoituksen välillä, on hyvä muistaa, että esimerkiksi osakeannilla voi olla heikentävä vaikutus sen hetkisen omistajien omistajuuteen ja päätösvaltaan.
Vieraan pääoman käyttäminen rahoitukseen ei vaikuta päätösvaltaasi tai omistusosuuteesi (paitsi jos vaihtovelkakirjan velkoja päättää käyttää oikeuttaan vaihtoon, jolloin velkoja vaihtaa velkakirjansa ennalta sovittuun osakemäärään).
2. Kustannukset ja negatiivinen kassavirta
Eri rahoitusmuodoilla on eri kustannukset ja negatiiviset kassavirrat. Vieraan pääoman rahoituksesta yhtiö maksaa usein korkoja (ja lainojen hoitokuluja) yhtiön riskisyydestä, korkoympäristöstä ja otetun lainan lainamuodosta riippuen. Lisäksi ulkoista lainaa ottaneen yhtiön kassavirtaa rasittaa takaisinmaksut. Oman pääoman rahoituksen osalta negatiivista kassavirtaa luo jaettavat osingot ja pääoman palautukset. Nämä ovat kuitenkin joustavampia eriä, koska sijoittajan ensisijaisessa intressissä pitäisi olla se, että yhtiön kassa on terveellä pohjalla.
3. Sidosryhmien odotukset
Oman pääoman ja vieraan pääoman rahoittajilla on usein erilaiset odotukset rahoitettavan yhtiön suhteen. Ulkopuolinen velkoja odottaa saavansa lainan pääoman takaisin korkoineen. Lisäksi ulkopuolinen velkoja odottaa yhtiön käyttävän ottamansa rahoituksen siten, että se on kykeneväinen maksamaan lainansa korkoineen takaisin. Tästä syystä lainoittajat usein haluavat lainoihinsa vakuudet tai lisäävät lainoihin kovenantteja. Tiivistäen ja kiteyttäen, velkojat haluavat rahansa korkoineen takaisin.
Oman pääoman rahoittajilla on taas ulkopuolisista velkojista poiketen odotuksia yhtiön tulevien osinkomaksujen ja yhtiön arvostuksen kasvun suhteen. Sijoittajat voivat esimerkiksi odottaa saavansa yhtiöstä tasaista osinkovirtaa, johon päästään hyvällä pitkän aikavälin kannattavuudella. Toisaalta sijoittajat voivat myös haluta jättää osingot sisään yhtiöön, jotta yhtiö voi rahoittaa kasvuaan tulovirroillaan ja siten kasvaa arvokkaammaksi yhtiöksi osakkaiden näkökulmasta. Tiivistäen, sijoittajat haluavat sijoituskohteensa tuottavan heille osinkojen ja/tai tuottoa tuottavan exitin muodossa.
4. Joustavuus
Oman pääoman rahoituksen erät, kuten osakepääoma, sijoitetun vapaan pääoman rahasto tai voittovarat eivät edellytä takaisinmaksua tai korkoa, eivätkä sido näin kassavirtoja tietyllä eräpäivällä. Tämä antaa yhtiölle joustavuutta mukautua uusiin taloudellisiin tilanteisiin. Tämä tuo myös kasvulle joustavuutta. Tosin sijoittajat haluavat luultavasti jollain aikavälillä itselleen osinkoja tai hyvän luovutushinnan sijoituksestaan, joten joustavuudella ja kärsivällisyydelläkin on rajansa.
Vieraan pääoman lainoittaja edellyttää velan takaisinmaksua korkoineen. Jos yhtiö on ottanut esimerkiksi lainaa kasvaakseen, kasvua on tapahduttava melko nopeasti, jotta velan eriä pystytään maksamaan takaisin vaarantamatta maksukykyä. Tässä kuitenkin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa velan pituus, takaisinmaksuerien suuruudet ja koron määrä. Lisäksi yhtiön ollessa kovin velkaantunut, voi lisävelan saaminen olla hankalaa yhtiölle sopivilla ehdoilla, jotta vältytään esimerkiksi taloustilanteen muutoksesta johtuvan maksukykyriskin realisoinnilta. Toisin sanoen ja yleisesti ottaen, suhteessa enemmän ulkoisesti rahoitetut yhtiöt ovat riskisempiä ja jäykempiä reagoimaan uusiin tilanteisiin. Oman pääoman rahoitus on usein joustavampaa ja kärsivällisempää.
5. Verotus
Verotuksen näkökulmasta, vieraalla pääomalle maksettava korko on yhtiölle vähennyskelpoinen erä (huom. konsernivelkojen korkovähennys on asia erikseen). Lisäksi, jos rahoitusta käytetään kannattamattomaan investointiin tai kasvuun, heikentää rahoitus nettovarallisuutta ja täten pienentää kevyemmin verotetun huojennetun osingon määrää.
Oman pääoman rahoituksen verotusta yhtiön ja osakkaiden näkökulmasta pohdittaessa on otettava huomioon muutamia seikkoja. Ensinnäkin yllä mainittu rahoitusmuoto kasvattaa yhtiön nettovarallisuutta ja sitä kautta osakkaille jaetun huojennetun osingon määrää. Jos oman pääoman rahoitus merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP), on huomioitavaa, että sen voi nostaa kymmenen vuoden kuluessa takaisin verovapaasti, kunhan sijoitus palautetaan samoille henkilöille samassa suhteessa, joilla sijoitukset on alun perin tehty.
Lopuksi
Yllä on esitelty muutamia huomioitavia asioita hyvin yleisellä tasolla yhtiön rahoitusmuodon valitsemiseen ottamatta kantaa siihen, onko rahoitusta tarvitsevaa kasvua tai investointia kannattavaa toteuttaa. On myös mainittava, että usein yhtiöt ratkaisevat rahoituksensa osin oman pääoman ja osin vieraan pääoman kautta saadakseen molemmista rahoitusmuodoista parhaan irti.
Seuraavassa blogikirjoituksessa tarkastellaankin sitten PK-yhtiön eri rahoitusmahdollisuuksia vieraan pääoman näkökulmasta.
Lue myös: PK-yhtiön vieraan pääoman rahoituksen muodot
Herättikö blogiteksti kysymyksiä? Kaipaisitko apua rahoitusstrategian pohdintaan? Ota yhteyttä TietoAkselin asiantuntijoihin, autamme mielellämme!