Pienten yritysten arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu
Tällä hetkellä voimassa oleva arvonlisäveron alarajahuojennus on verohelpotus niille yrittäjille ja yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 15 000 euroa, yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin. Mikäli liikevaihto on yli 15 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, yritys saa huojennuksena osan arvonlisäverosta.
EU-oikeuden vaatimusten mukaisesti tämä alarajahuojennus tullaan poistamaan. Asiaa koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Muutoksia sovellettaisiin lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Lisäksi muutoksia sovellettaisiin myös voimaantulon jälkeiseen tilikauden osaan, jos tilikausi on alkanut ennen lain voimaantuloa.
Vähäisen toiminnan raja
Eduskunnalle annetun esityksen mukaan verovelvollisuuden alaraja säilyisi nykyisessä 15 000 eurossa. Myyjä ei ole verovelvollinen, jos kuluvan kalenterivuoden ja sitä edeltäneen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 15 000 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksensa perusteella merkitty verovelvolliseksi.
Rekisteriin merkitsemisen ajankohta
Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitsemisen ajankohtaa muutettaisiin. Elinkeinonharjoittaja merkittäisiin jatkossa rekisteriin vasta siitä ajankohdasta lukien, jona alaraja ylittyisi. Tätä muutosehdotusta voidaan pitää erittäin hyvänä, sillä elinkeinonharjoittajaa ei siten voitaisi enää muutoksen voimaantultua merkitä rekisteriin takautuvasti tilikauden alusta lukien. Velvollisuus suorittaa veroa alkaisi vasta verovelvollisuuden alarajan ylittämisajankohdasta.
Muiden EU-maiden alv:n alarajat aukeavat suomalaisten yritysten hyödynnettäviksi
Samaan muutosesitykseen liittyy se, että kansallinen vähäisen toiminnan verottomuus laajennettaisiin EU-oikeuden mukaisesti koskemaan sellaisia ulkomaisia elinkeinonharjoittajia, joiden liiketoiminnan kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, mutta joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Verottomuuden edellytyksenä olisi, että elinkeinonharjoittajan vuosittainen liikevaihto unionissa olisi enintään 100 000 euroa. Unionin liikevaihdon enimmäisraja koskisi nykyisestä poiketen myös sellaisia ulkomaisia elinkeinonharjoittajia, joilla liiketoiminnan kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa ja kiinteä toimipaikka Suomessa. Verottomuuden soveltamiseksi yhdessä tai useammassa EU:n jäsenvaltiossa elinkeinonharjoittajan tulisi rekisteröityä rajat ylittävää vapautusta koskevaan erityisjärjestelmään vain yhdessä jäsenvaltiossa eli sijoittautumisjäsenvaltiossa.
Elinkeinonharjoittajat, joiden kotipaikka on Suomessa, olisivat vastaavasti oikeutettuja soveltamaan vastaavaa kansallista verovapautta muissa EU:n jäsenvaltioissa rekisteröitymällä Suomessa vähäisen toiminnan harjoittamista Yhteisössä koskevaan erityisjärjestelmään.
Pienyrittäjien suunnattava huomiota omaan hinnoitteluun
On kiistatonta, että alarajahuojennuksen poistaminen lisää huojennusta nykyisin saaneiden liikevaihtovälillä 15 000–30 000 euroa olevien yritysten verorasitetta. Kun samanaikaisesti tiedetään, että yleistä arvonlisäverokantaa ehdotetaan ripeällä aikataululla korotettavaksi nykyisestä 24 %:sta 25,5 %:iin, lisää tämä osaltaan pienille yrityksille paineita saada kohonnut verorasitus siirretyksi sekä riittävässä määrin että tarpeeksi nopeasti oman myyntinsä hinnoitteluun. Muussa tapauksessahan kohonnut verojen osuus on suoraan poissa pienyrittäjän omasta katteesta.
Minna Markkula
Lakimies, VT
010 3372 040
Herättikö blogiteksti kysymyksiä? Olemme mielellämme apunanne – ota yhteyttä!