Turvaa yrityksesi tulevaisuus – varmista yritysomaisuutesi säilyminen oikeissa käsissä
Lea Sinivaara nosti blogikirjoituksessaan 7.6.2016 ”Pk-yrityksen talousjohtamisen check-list – huomioi nämä asiat” esiin yhtenä huomioitavana asiana yritysvarallisuuden turvaamisen tulevaisuudessa. Kuten Lea kirjoituksessaan toteaa, useat yritykset ovat vakuuttaneet toimintansa ja henkilöstönsä äkillisten tapahtumien varalle, mutta yritysvarallisuutta turvaavat sopimukset ovat jääneet laatimatta.
”Meillä on yhtiökumppanin kanssa tosi hyvät välit, kyllä me saadaan asioista sovittua, jos sellainen tilanne edes eteen tulisi. Ja onhan yhtiöllä yhtiöjärjestys.”
Tämä ajatus varmasti monesti pitääkin. Kuitenkin siltä varalta, etteivät asiat menekään näin ja yhteiselle matkalle tulee mutkia, osakassopimus on mitä parhain väline luoda yrityksen osakkaiden yhteisiä pelisääntöjä yrityksen tulevaan toimintaan. Osakassopimuksessa voidaan sopia näistä pelisäännöistä paitsi osakkaiden yrityksensä tulevaisuutta koskevat toiveet ja muun muassa yhtiön hallintoon, investointeihin ja rahoitukseen liittyvät tarpeet ja ehdot huomioiden, mutta myös osakkaiden yksityiselämässä tapahtuvia muutoksia silmällä pitäen.
Osakassopimuksessa sovittavilla luovutusrajoituksilla on mahdollista varautua vielä sopimishetkellä ehkä hyvinkin epätodennäköisinä pidettäviin ja odottamattomiin tilanteisiin ja näin varmistua siitä, että yhtiön omistuksen siirtyminen ei-toivotulle taholle pystytään estämään. Kun yhteiset säännöt on sovittu hyvin laaditulla osakassopimuksella, kyetään osakkaiden keskinäiset erimielisyydet ehkäisemään jo ennalta.
Luovutusrajoituksista voidaan toki sopia myös yhtiöjärjestykseen otettavilla lunastus- ja suostumuslausekkeilla. Yhtiön liiketoiminnan kehittyessä ja osakkaiden elämäntilanteiden muuttuessa on yhtiöjärjestyksen muuttaminen kulloistakin tilannetta vastaavaksi kuitenkin hankalaa. Osakassopimuksella voidaan varautua erilaisiin tulevaisuudenskenaarioihin juuri kunkin mahdollisen tilanteen edellyttämin ehdoin yhtiön ja osakkaiden tarpeiden mukaisesti. Toisin kuin yhtiöjärjestys, osakassopimus ei ole julkinen, minkä ansiosta siinä voidaan sopia asioista hyvinkin yksityiskohtaisesti sopimussisällön tulematta kolmannen, vaikkapa kilpailijoiden, tietoon.
”Kylläpä puolisoni loukkaantuisi, jos ehdottaisin avioehdon laatimista. Sehän on ihan pirujen seinälle maalaamista!”
Avioehtosopimuksen tekeminen voidaan edelleen sen yleistymisestä huolimatta kokea kiusallisena ja jopa tarpeettomana. Yrittäjälle, jonka omaisuuden pääosa muodostuu hänen kovalla työllä rakentamansa yhtiön osakkeista, voisi avioehto kuitenkin ”siinä pahimmassa tilanteessa” olla todella kullanarvoinen.
Yhtiön osakkeiden ja siten elämäntyön luovuttaminen tasinkona entiselle puolisolle, tai ulkopuoliselle ostajalle tasingonmaksuvelvollisuuden täyttämiseksi, ei varmaankaan ole yhdenkään yrittäjän toivoma tilanne. Yritysomaisuus tulisikin aina pyrkiä rajaamaan pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.
”En minä vielä mitään testamenttia tarvitse, se on vanhempien ihmisten juttu.”
Sanotaan, ettei mitään ole pakko tehdä paitsi maksaa veroja ja kuolla. Kukaan ei voi tietää, milloin jälkimmäisenä mainittu tilanne omalla kohdalla tulee eteen, mutta viisas yrittäjä varautuu siihen testamentilla. Testamentin tekeminen on oiva keino järjestellä kuoleman jälkeistä omaisuuden jakoa mieleisekseen myös silmällä pitäen liiketoiminnan jatkuvuus ja yritysomaisuuden säilyminen halutuissa käsissä.
Erityisesti uusperheellisten kohdalla voi testamentti erilaisine ehdollisine määräyksineen ja toissijaismääräyksineen olla todella hyödyllinen asiakirja. Ja voidaanpa testamentilla pyrkiä tarkoituksenmukaisella verosuunnittelulla minimoimaan myös tuon edellä ensimmäisenä mainitun pakollisen asian vaikutuksia.
”Ai edunvalvontavaltuutus? Mikä se on?”
Myös edunvalvontavaltuutus on hyvä keino varautua tulevaisuuteen ja varmistua siitä, että yrittäjän omaisuutta ja muita taloudellisia asioita hoidetaan tämän toivomalla tavalla, mikäli hän esimerkiksi sairauden vuoksi tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutuksen puuttuessa tehtävää hoitamaan voidaan määrätä yleinen edunvalvoja. Kuka tuntee Sinun tulevaisuuden toiveesi parhaiten?
Usein omistusta turvaavien sopimusten laatimatta jääminen johtunee siitä, ettei asiaa yksinkertaisesti tule ajateltua, ainakaan vielä silloin kun kaikki on hyvin. Tai ehkä asiaa ei koeta ajankohtaisena. Kysymys tulisi kuitenkin nähdä osana hyvää riskienhallintaa: omistusta turvaavilla sopimuksilla yrittäjän on mahdollista varautua tulevaisuuden tapahtumiin. Eihän vakuutustakaan oteta, koska sitä tarvitaan ”sitten kun”, vaan koska sitä tarvitaan ”sitten jos”.
Oletko Sinä jo huolehtinut yrityksesi tulevaisuudesta ja yritysomaisuutesi turvaamisesta tarvittavin sopimuksin?
Kirjoittaja Taru Hyvärinen, Eversheds Asianajotoimisto Oy.