Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys kannattaa hyödyntää
Laki T&K-yhdistelmävähennyksestä tuli voimaan 1.1.2023 ja ensimmäisen kerran lisävähennystä on voinut vaatia veroilmoituksella tilikaudelta, joka on päättynyt vuoden 2023 aikana. Yhdistelmävähennys tehdään tutkimus- ja kehitystoiminnan palkkojen ja ostopalvelumenojen perusteella, ja se koostuu kahdesta osasta:
Ensimmäinen osa on yleinen lisävähennys, joka on 50 % vähennykseen oikeuttavista t&k-menoista. Yleisen lisävähennyksen verovuosikohtainen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa. Menojen määrän pitää siten olla vähintään 10 000 euroa, jotta vähennys voidaan tehdä.
Toinen osa on ensimmäisen kerran verovuonna 2024 myönnettävä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella tehtävä ylimääräinen lisävähennys, joka on 45 % lisävähennykseen oikeuttavien menojen kasvusta. Tällä ylimääräisellä vähennyksellä ei ole vähimmäismäärää, mutta senkin enimmäismäärä on 500 000 euroa.
Lisävähennys ei edellytä, että yhtiön tulos olisi voitollinen, vaan vähennyksen osalta voidaan vahvistaa tappio, joka on vähennettävissä verotettavasta tulosta myöhempinä vuosina.
Mitä tutkimus- ja kehittämistoiminnalta edellytetään?
Verohallinto on ohjeessaan määritellyt kriteerit vähennykseen oikeuttavalle tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Sen tulee olla:
- Uutta tietoa tavoittelevaa
- Luovaa
- Onnistumisen suhteen epävarmaa
- Systemaattista
- Tuloksiltaan siirrettävissä olevaa ja/tai toisinnettavaa
Olemassa olevien järjestelmien tai tuotteiden kehittäminen tai palvelujen rutiiniluonteinen kehitystoiminta ei oikeuta lisävähennykseen, koska projektin tulee luoda uutta. Vähennykseen ei kuitenkaan vaadita patenttia tai muuta valmista tuotetta, vaan pyrkimys uuteen tuotteeseen tai palveluun riittää.
Vähennyksen perusteeseen laskettavat menot
Yleisen ja ylimääräisen lisävähennyksen perusteeksi lasketaan yrityksen omat palkat siltä osin kuin ne kohdistuvat välittömästi yrityksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Palkkojen sosiaalikulujen osuutta ei oteta huomioon. Myöskään kehitysprojektin hallinto- tai markkinointikuluja ei huomioida. Lisäksi vähennyksen perusteeseen lasketaan yrityksen hankkimat tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat ostopalvelumenot. Jos ostopalvelut sisältävät myös muuta kuin vähennykseen oikeuttavia t&k-kuluja, esimerkiksi laitevuokria, tulee näiden menojen osuus jättää huomioimatta.
Yrityksen saamat tuet ja avustukset pienentävät vähennystä
Jos yritys saa tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvien palkka- ja ostopalvelumenojen kattamiseksi suoraa julkista tukea esimerkiksi Business Finlandilta tai ELY-keskuksilta, vähennys lasketaan tuen ylittävältä osalta. Jos tuki kohdistuu muuhun kuin palkka- ja ostopalvelumenoihin, saatu tuki ei vaikuta verovähennykseen. Lainarahoitusta ei pidetä kuitenkaan suorana valtiontukena tai muuna tukena, eikä lainarahoitus siten vähennä mahdollista verohyötyä.
Raportointi
Verohallinto edellyttää, että yrityksen on pystyttävä jälkikäteen osoittamaan kehitysprojekteihin käytetty työaika. Tämä on helpompaa, jos työntekijät tekevät yksinomaan sellaista työtä, mikä oikeuttaa lisävähennykseen. Jos työ käsittää myös muita tehtäviä, saattaa olla haastavaa erotella vähennykseen oikeuttavia palkkoja kirjanpidosta jälkikäteen, jos kehitysprojekteja ei ole seurattu muusta toiminnasta erillään. Sen vuoksi kehotamme vähennykseen oikeuttavaa toimintaa harjoittavaa yritystä projektikohtaiseen työaikakirjanpitoon, josta kunkin työntekijän työaika saadaan kohdistettua projektille.
Kun palkat ja ostopalvelut on eritelty projekteittain, on kulujen seuraaminen vaivatonta ja ne voidaan todeta luotettavasti myös veroilmoitusta varten.
Jos yrityksesi harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, mutta verovähennys vuodelta 2023 jäi käyttämättä, olemme mielellämme avuksi. Kannattaa huolehtia projektin kulujen raportointi jo hyvissä ajoin kuntoon, että yhdistelmävähennyksen molemmat osiot voidaan hyödyntää.
Kirsti Yli-Halla
Tax Manager
010 3472 938
Kirjoittaja Kirsti Yli-Halla työskentelee TietoAkseli Groupissa veroasiantuntijana. Hänellä on liki 30 vuoden monipuolinen kokemus verotuksen asiantuntijatehtävistä niin yksityiseltä sektorilta kuin Verohallinnostakin.
Herättikö artikkeli kysymyksiä? Ota rohkeasti yhteyttä TietoAkselin asiantuntijoihin – autamme mielellämme!