Työhyvinvoinnin vallankumous
Työhyvinvoinnista puhutaan nyt enemmän kuin koskaan ennen. Samalla koko työhyvinvoinnin käsite on mullistumassa. Se ei olekaan enää vain liikuntaseteleitä, taukojumppia, pikkujouluja ja sähköpöytiä. Tiesitkö että hyvinvointi koostuu 40% elämäntavoista ja 30% perimästä. Jäljelle jäävä osuus on terveydenhuoltoa, sosiaalisia suhteita ja ympäristöoloja, siis myös työoloja.
Työpaikalla tapahtuvilla asioilla on siis merkitystä, mutta onko järkevää enää erotella työhyvinvointia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista? Elämäntavat ovat kuitenkin niitä, jotka vaikuttavat työssä jaksamiseen eniten.
Moderni työkyky rakentuu unen, palautumisen ja liikunnan ympärille. Siis hetkinen? Eiväthän nämä liity työaikaan mitenkään! Väärin. Ne määrittävät kaiken mitä työaikana tapahtuu. Laadukas yöuni, omalle kunnolle sopiva liikunta ja arjen fiksu tauotus näkyvät ennen kaikkea siellä missä stressiä koetaan monesti eniten – työpaikalla. Tässä eteen astuukin pulma. Kuinka työnantaja muka voi vaikuttaa siihen, mitä työntekijät tekevät vapaa-ajallaan ja miten he nukkuvat? Ratkaisun löydät seuraavasta kappaleesta.
Tämän päivän älykäs työkykyjohtaminen on ennen kaikkea tiedolla johtamista. Tarjoamalla työntekijälle tietoa hänen omaan hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä herätellään henkilöstöä ymmärtämään omien vapaa-ajan valintojen yhteys työssäjaksamiseen. Liikunta, ruokavalio, alkoholi, vapaa-ajan aikataulutus ja muut ennen kaikkea vapaa-ajalla tehtävät valinnat vaikuttavat unemme laatuun ja sitä kautta suoraan seuraavan päivän työkykyyn. Kun silmät avautuvat sille ettei työ itsessään välttämättä olekaan stressaavaa, vaan stressinsietokyky vain on alentunut johtuen elämäntavoista, ollaan jo melkoisen vaikuttavien asioiden äärellä.
Tiedolla johtamisesta hyötyvät niin työntekijä kuin työnantaja. Yksittäinen työntekijä saa mitatun tiedon avulla faktaa omaan hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä ja työnantaja puolestaan näkee henkilöstönsä todellisen voinnin isossa kuvassa. Työhyvinvointiin varattuja rahoja on tämän jälkeen helppo kohdistaa sellaisiin toimiin, joilla päästään ihan oikeasti vaikuttamaan juuri oman henkilöstön kipupisteisiin. Mututuntumalla johtaminen on vaikeaa ja kallista, sillä luultavasti jossain vaiheessa mennään väärälle uralle ja rahaa käytetään tehottomiin yritelmiin. Työhyvinvointi ei ole loputtomien rahasummien musta aukko, vaan siihen käytetyt eurot maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin lisääntyneenä työkykynä. Yksittäiselle työntekijälle vaikutus taas voi olla korvaamaton.
Työhyvinvoinnissa esimerkin voima on myös ihmeellinen. Jos pomo itse ei käy koskaan tauolla, miten se voisi olla itsestäänselvyys työntekijöillekään? Pyöräilykypärä päässä toimistolle saapuva esimies taas kertoo sanatonta viestiä siitä, että työmatkaliikunta on koko firman yhteinen juttu. Työhyvinvointi ei ole mikään yksittäinen projekti, vaan koko yrityksen elämänkaaren läpi jatkuva prosessi. Myös ylimmän johdon on sitouduttava: se on esimerkillä ja tiedolla johtamista sekä todellisen hyvinvoinnin mahdollistavaa työpaikkakulttuuria.
Kirjoittaja Niina Karstunen on Firstbeatin tuotantopäällikkö ja hyvinvointiasiantuntija