Verotuksessa huomioon otettavaa vuodenvaihteessa
Kalenterivuosi 2024 lähestyy loppuaan ja kuluvana vuonna tehtäville toimille alkavat olla käsillä viimeiset hetket. Vaikka osakeyhtiön tilikausi ei olisikaan kalenterivuosi, vaikuttaa vuodenvaihde siitä huolimatta monin tavoin henkilöomisteiseen osakeyhtiöön ja erityisesti sen osakkaana olevaan luonnolliseen henkilöön. Tämä johtuu siitä, että henkilöomistajan oma verovuosi on aina kalenterivuosi, eikä se riipu millään tavoin yhtiön tilikaudesta. Tässä artikkelissa nostetaan esiin tärkeimpiä vuoden vaihtumisen johdosta verotuksessa huomioitavia seikkoja.
Varmista mahdolliset osakaslainat sekä niiden takaisinmaksut
Osakaslainalla tarkoitetaan lainaa, jonka osakas on nostanut itselleen osakeyhtiöstä. Tällainen vuoden aikana nostettu osakaslaina verotetaan lainansaajan henkilökohtaisessa verotuksessa pääomatulona, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Suoraan omistukseen rinnastetaan myös välillinen omistus. Osakaslainojen tarkastelussa ratkaisevaa on nimenomaan kalenterivuoden päättyminen, ei siis yhtiön tilikauden päättyminen. Mikäli tällaista lainaa on nostettu, suositeltavaa on kaikin keinoin pyrkiä maksamaan se takaisin saman kalenterivuoden aikana. Tällöin lainalle tulee maksettavaksi korkoa, mutta pääomatulona verottaminen vältetään. Ikävin tilanne on se, että osakaslaina pääsee syntymään epähuomiossa, eli osakas on joskus vuoden kuluessa nostanut tällaista lainaa, ja se on päässyt unohtumaan ja on siitä syystä vuodenvaihteessa maksamatta.
Osakaslaina muodostuu harmilliseksi monesta syystä. Eräs niistä on se, että vaikka lainansaaja joutuu maksamaan lainaksi saamastaan rahasta veron, tulee laina luonnollisesti kuitenkin maksaa takaisin. Takaisinmaksetun osakaslainan saa vastaavasti vähentää pääomatuloista tulonhankkimismenona. Edellytyksenä on, että maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen. Tässäkin tarkastelussa nimenomaan kalenterivuosi on ratkaiseva. Ongelmaksi muodostuu käytännössä kuitenkin usein riittävien pääomatulojen puute ylipäätään tai ainakin viiden vuoden sisällä. Huomionarvoista on, että laina on silti maksettava kokonaan takaisin, vaikka takaisinmaksua ei pystyisikään verotuksessa vähentämään. Jos siis henkilöllä on jo pääomatulona verotettuja osakaslainoja, viiden vuoden aikarajan umpeutumiseen kannattaa vastaavasti kiinnittää erityistä huomiota.
Mieti yhtiöstä nostettavan palkan ja / tai osingon määrä
Koska kevyesti (7,5 %) verotettavan ns. pääomatulo-osingon määrä ei vuosittain kumuloidu, on henkilöosakkaalle yleensä edullista, että yhtiö jakaa jokaisena kalenterivuonna osinkoa vähintään määrän, joka vastaa 8 % yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuudesta, mikäli osakeyhtiölain varojenjakosäännökset tämän mahdollistavat. Kannattaa siis tarkistaa, että yhtiössä on varmuudella tehty päätös (mutta ainoastaan yhteen kertaan) osingosta, joka on nostettavissa kalenterivuonna 2024, ja että osingon euromäärä on mitoitettu laskentaan vaikuttavat seikat huomioiden oikein.
Henkilöosakkaan oman verosuunnittelun näkökulmasta nousee toisinaan myös esiin kysymys siitä, olisiko verotuksellisesti edullisempaa korvata loppuvuoden palkanmaksu yhtiöstä jaettavalla lisäosingolla. Palkan verotushan saattaa ansiotuloverotuksen progressiivisuuden vuoksi nousta korkeahkoksi. Vaikka edellä mainitun ns. huojennetusti verotettavan pääomatulo-osingon ylimenevä määrä osingosta onkin ns. ansiotulo-osinkoa eli se verotetaan ansiotulona, on tästä ansiotulo-osingosta kuitenkin 25 % verovapaata tuloa. Palkka ja osinko käyttäytyvät maksajayhtiön näkökulmasta keskenään eri tavoin, joten kysymys siitä, kumpaa kulloinkin kannattaa maksaa, on monitahoinen ja tulee kussakin yksittäistapauksessa laskea aina tapauskohtaisesti.
Muutokset verolainsäädäntöön
Kalenterivuoden vaihtuminen tuo yleensä mukanaan myös muutoksia verolainsäädäntöön. Yrityksille merkittävimmät tulevan vuodenvaihteen muutokset koskevat arvonlisäverotusta. Niistä voit lukea tarkemmin Tax Manager Kirsti Yli-Hallan kirjoittamasta erillisestä artikkelista ”Arvonlisäverotus muuttuu jälleen”.
Yritysten tuloverotuksen puolella yrittäjät voivat huokaista helpotuksesta; suuria muutoksia ei nyt ole odotettavissa. Tätä kirjoitettaessa ovat tiedossa ainoastaan valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen perustuvat seuraavat muutokset:
- Työnantajan koulutusvähennyksestä luovutaan.
- Työnantajan maksamien muuttokustannusten verovapautta laajennetaan siten, että työnantajan maksamat työntekijän ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja siihen liittyvät matkustamiskustannukset katsotaan työntekijälle kokonaan verovapaaksi etuudeksi aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi.
- Nollapäästöisten työsuhdeautojen 170 euron suuruista kuukausittaisen verotusarvon alennusta jatketaan vuoteen 2029 asti.
Pystyäksemme pitämään asiakkaamme ajan tasalla muutoksista, seuraamme aktiivisesti koko ajan verotukseen liittyviä lainsäädäntöhankkeita.
Minna Markkula
Lakimies, VT
010 3372 040
Herättikö blogiteksti ajatuksia tai kysymyksiä? Ota rohkeasti yhteyttä, autamme mielellämme!