Vuoden 2022 lakimuutoksia yrittäjille
Olemme koonneet tähän kirjoitukseen keskeisiä vuonna 2022 voimaan tulevia lakimuutoksia, jotka koskevat yrittäjiä ja yrityksiä.
Uusi yhteistoimintalaki
Uusi yhteistoimintalaki on tullut voimaan 1.1.2022. Lakia sovelletaan yrityksiin, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20.
Uutena velvollisuutena työnantajan tulee määrävälein järjestää henkilöstön edustajien kanssa kokous, jossa käydään vuoropuhelua yrityksen toiminnan ja työyhteisön kehittämiseksi. Osana vuoropuhelua työnantajan on laadittava kirjallinen työyhteisön kehittämissuunnitelma. Kokous henkilöstön edustajien kanssa on järjestettävä neljännesvuosittain, tai jos henkilöstömäärä on alle 30, kaksi kertaa vuodessa, elleivät osapuolet sovi toisin. Jos henkilöstöllä ei ole edustajaa, vuoropuhelu tulee järjestää henkilöstön kanssa vuosittain.
Henkilöstön vähentämisestä ja muista henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista käytäviä neuvotteluja kutsutaan uudessa laissa muutosneuvotteluiksi, ja neuvotteluja koskevat menettelysäännökset säilyvät pääosin ennallaan. Laissa on vahvistettu henkilöstön edustajien oikeutta esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja, ja täsmennetty ajankohtaa, jolloin neuvottelut tulee aloittaa.
Henkilöstön hallintoedustusta koskevat säännökset siirtyivät osaksi yhteistoimintalakia. Yli 150 henkeä Suomessa työllistävissä yrityksissä henkilöstön tulee lain mukaan olla edustettuna toimielimessä, joka käsittelee yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
Työnantajalle korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista
Työnantajan on jatkossa maksettava korvausta työntekijälle kaikista kilpailukielloista niiden työsuhteen jälkeiseltä soveltamisajalta eli rajoitusajalta. Korvausvelvollisuus koskee esimerkiksi työsopimuksen ehtoja, joilla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä työsuhteen päättymisen jälkeen työnantajan kanssa kilpailevan toimijan palvelukseen tai harjoittaa omaan lukuunsa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Jos kilpailukieltosopimuksen mukainen rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta rajoitusajalta. Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.
Korvausvelvollisuutta sovelletaan 1.1.2022 alkaen uusiin kilpailukieltosopimuksiin, ja vuoden siirtymäajan jälkeen 1.1.2023 alkaen myös ennen 1.1.2022 tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin. Työnantaja voi siirtymäaikana irtisanoa vanhan kilpailukieltosopimuksen ja välttyä uuden lain mukaiselta korvausvelvollisuudelta. Sekä uusissa työsopimuksissa käytettävät työsopimusmallit että vanhat työsopimukset kannattaa käydä läpi, ja tarkastella ovatko kilpailukieltoehdot tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia.
Kuluttajansuojalaki on uudistunut
1.1.2022 voimaan tulleiden kuluttajansuojalain muutosten myötä myyjän virhevastuuta tavarankaupassa on monelta osin tiukennettu. Muun muassa virheolettaman kestoa on pidennetty kuudesta kuukaudesta vuoteen. Siten virheen oletetaan olleen tavarassa jo luovutushetkellä, jos virhe ilmenee vuoden kuluessa tavaran luovuttamisesta, ellei oletus ole esimerkiksi virheen tai tavaran luonteen vastainen.
Kuluttajalla on jatkossa oikeus valita tavaran korjaamisen ja uuden virheettömän tavaran toimituksen välillä, ellei tälle ole myyjän puolelta ylivoimaista estettä tai siitä aiheudu myyjälle kohtuuttomia kustannuksia. Edelleen kuluttajalla on jatkossa oikeus vaatia hinnanalennus tai purkaa kauppa jo yhden tuloksettoman korjaus- tai vaihtoyrityksen jälkeen. Käytetyn tavaran virheellisyyttä on arvioitava jatkossa samoin perustein kuin uuden tavaran virheellisyyttä. Vanha lainkohta, jonka mukaan tavaran voi myydä ”sellaisena kuin se on”, on poistunut kokonaan. Takuuta koskeva todistus on jatkossa annettava ostajalle aina joko kirjallisesti tai sähköisesti.
Muita lisäyksiä ovat esimerkiksi uudet digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran päivityksiä koskevat määräykset, sekä uudet säännökset koskien digitaalisia sisältöjä ja palveluita, kuten ohjelmistoja ja pilvipalveluita. Kuluttajakauppaa käyvien yritysten on syytä käydä läpi menettelytapansa ja sopimusehtonsa, jotta ne vastaavat päivitetyn kuluttajansuojalain vaatimuksia.
Muutoksia yrityssaneeraus- ja velkajärjestelylainsäädäntöön
Yrityssaneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lainsäädäntöön esitetään useita muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 17.7.2022. Tavoitteena on parantaa yritysten ja yrittäjien asemaa helpottamalla yrityssaneeraukseen ja velkajärjestelyyn pääsyä.
Yrityssaneerauslakiin lisättäisiin säännökset uudesta varhaisesta saneerausmenettelystä, johon yritys voisi hakeutua jo maksukyvyttömyyden uhatessa. Yrityssaneeraukseen hakeutumista koskevan päätöksen tekisi jatkossa hallitus yhtiökokouksen sijaan.
Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettuun lakiin tehtäisiin useita muutoksia yritystoiminnassa epäonnistuneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyn helpottamiseksi. Valtaosa muutoksista koskisi kuitenkin myös muita velallisia. Pääsy velkajärjestelyyn sallittaisiin velallisen taloudellisen tilanteen vakiintumattomuudesta huolimatta. Aiempi velkajärjestely ei muodostaisi pysyvää estettä uudelle velkajärjestelylle. Lisäksi maksuohjelman kesto olisi viiden vuoden sijaan kolme vuotta myös silloin, kun velallinen ei maksa velkojaan lainkaan.
Tarvitsetko apua lakimuutoksiin liittyen? TietoAkselin vero- ja yhtiöoikeudellisten palveluiden asiantuntijamme neuvovat asiakkaita laaja-alaisesti verotuksen ja yritysjuridiikan erityiskysymyksissä.
Tutustu vero- ja yhtiöoikeudellisiin palveluihimme
Kirjoittaja OTM Anton Meriluoto työskentelee TietoAkselissa vero- ja yhtiöoikeudellisten palveluiden johtajana.
Anton Meriluoto
Johtaja, vero- ja yhtiöoikeudelliset palvelut
044 4103 404