Yleishyödyllinen yhteisö maksaa veroa elinkeinotulosta
Verovapaa toiminta
Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan tarkoitus määritellään sen säännöissä. Varojen hankinta sääntöjen mukaiseen yleishyödylliseen toimintaan on yleensä verovapaata, samoin jäsenmaksut.
Yleishyödyllinen yhteisö voi järjestää tapahtumia, ja niiden pääsyliput sekä mainos- ja tarjoilumyynti tapahtumien yhteydessä on verovapaata tuloa. Myös sijoitustoiminta on verovapaata, kun saatavat tuotot käytetään yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseen.
Osakehuoneistoista saatua vuokratuloa ei myöskään veroteta, mutta kiinteistöjen tuottama tulo verotetaan kiinteistötulona yhteisöverokantaa matalammalla 4,74 %:n verokannalla.
Elinkeinotoiminta
Toisinaan yleishyödylliset yhteisöt harjoittavat toiminnan rahoittamiseksi elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoiminnasta saatu tulo on veronalaista tuloverotuksessa ja usein myös arvonlisäverotuksessa, jos vähäisen liikevaihdon raja 15 000 euroa ylittyy. Vähäisen toiminnan raja nousee ensi vuonna 20 000 euroon.
Verotuksessa elinkeinotoiminnaksi katsotaan jatkuva ulospäin suuntautuva toiminta, jota harjoitetaan kilpailuolosuhteissa. Julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen tietyn palvelun tuottajana tulkitaan verotuksessa yleensä elinkeinotoiminnaksi. Jos yhdistys tuottaa esimerkiksi sosiaalipalveluja työsuhteessa olevalla henkilökunnalla, on toiminta verotuksen näkökulmasta elinkeinotoimintaa, vaikka kyseessä olisikin yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminta.
Hanketoiminta voi olla yhteisön omana toimintana verovapaata, kun hanke saa julkista avustusta. Jos hankkeessa kuitenkin tuotetaan palvelua korvausta vastaan, voidaan hankeraha tulkita elinkeinotoiminnan tuloksi, varsinkin jos hankkeen toteuttaja on valittu kilpailutuksen kautta. Hanketoimintaa on syytä tarkastella aina tapauskohtaisesti ja hakea tarvittaessa Verohallinnolta ennakkoratkaisua verokäsittelystä.
Veronhuojennus
Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen on mahdollista hakea vapautusta tuloverosta. Toiminnan pitäisi olla valtakunnallista tai muuten laajaa ja vakiintunutta. Yhdistyksen tai säätiön on käytettävä sen tuloja ja varoja pääasiassa yleishyödylliseen toimintaan. Veronhuojennus myönnetään enintään viidelle vuodelle kerrallaan.
Elinkeinotulon huojennuksen edellytyksenä on, että toiminta ei aiheuta kilpailuhaittaa eli vaikeuta muiden vastaavaa elinkeinotoimintaa harjoittavien toimintaa. Kilpailuhaittaa voi tulla esimerkiksi siitä, jos yhteisö toimii samoilla markkinoilla muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Tämän vuoksi veronhuojennusta ei yleensä myönnetä sellaiseen toimintaan, jota harjoitetaan yleisesti markkinoilla kilpailuolosuhteissa.
Veronhuojennusta haetaan tilikauden päättymisen jälkeen, mutta viimeistään neljä kuukautta tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi on kalenterivuosi, on hakemus jätettävä huhtikuun loppuun mennessä. Hakemuksessa tulee kuvata yhteisön toiminnan laatua ja laajuutta sekä esittää tulevan vuoden toimintasuunnitelma. Verohallinto ratkaisee veronhuojennuksen maksullisella päätöksellä.
Veronhuojennus koskee vain yhteisön tuloveroa, eikä vapauta liiketoiminasta maksettavasta arvonlisäverosta.
Yleishyödyllisyyden menettäminen
Mikäli yhteisön elinkeinotoiminta on hyvin laajaa ja muodostaa pääosan yhteisön toiminnasta, verohallinto voi verotuksen toimittamisen yhteydessä todeta, että yhteisö ei ole enää yleishyödyllinen. Tällöin kaikki toiminnan tuotot ovat veronalaisia.
Kirsti Yli-Halla
Tax Manager
010 3472 938
Kirjoittaja Kirsti Yli-Halla työskentelee TietoAkseli Groupissa veroasiantuntijana. Hänellä on liki 30 vuoden monipuolinen kokemus verotuksen asiantuntijatehtävistä niin yksityiseltä sektorilta kuin Verohallinnostakin.
TietoAkselin asiantuntijat auttavat mielellään verohuojennusten hakemisessa ja muissa yleishyödyllisten yhteisöjen verokysymyksissä.