Etätöihin etelän aurinkoon – huomioi nämä velvoitteet!
Kun työnteko monilla aloilla ei ole enää sidottu työnantajan toimitiloihin, etätyö ulkomailla voi näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona Suomen talven pimeydelle. Vaikka työ sujuisi hyvien tietoliikenneyhteyksien kautta vaikeuksitta ulkomailta, asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen kuin joistakin somepostauksista saattaisi kuvitella, sillä etätyöhön liittyy sekä työnantajaa että työntekijää koskevia velvoitteita.
Sopimus etätyöstä
Etätyö ulkomailla edellyttää aina työnantajan suostumusta. Koska työnantajan rooliin kuuluu työn johto- ja valvontaoikeus, on työnantajan päätös, sallitaanko etätyötä ja missä puitteissa. Työnantaja voi myös määritellä miten toimitaan esimerkiksi työvälineiden ja työstä aiheutuneiden kustannusten suhteen. Ulkomailla tehtävästä etätyöstä kannattaakin laatia erillinen sopimus, missä sovitaan yleiset pelisäännöt myös poikkeustilanteita varten, kuten esimerkiksi tietokoneen rikkoutuessa kesken sovitun etätyöjakson. Jos työtä tehdään verkon kautta, tietoturvan vaatimukset on muistettava myös ulkomailla.
Työlupa
EU-kansalaisella on vapaa työnteko-oikeus EU-maissa, eikä työlupaa tarvita. EU:n ulkopuolella työluvan edellytykset on selvitettävä maakohtaisesti. Eräät EU:n ulkopuoliset valtiot ovat ottaneet erilaisia käytäntöjä helpottaakseen ns. diginomadien työskentelyä. Esimerkiksi Thaimaa myöntää viisumin, joka on voimassa 180 päivää eli tavallista turistiviisumia kauemmin ja mahdollistaa työnteon.
Myös Malesia, Australia ja eräät muut maat tarjoavat vastaavia työn ja loman yhdistäviä viisumeja, mutta kriteerit vaihtelevat maittain. Sen sijaan Yhdysvalloissa ei ole tämän kaltaista viisumia. Lähtökohta kuitenkin on, ettei tavallinen turistiviisumi anna oikeutta työskentelyyn.
Verotus
Lyhytaikainen työskentely toisessa maassa ei siirrä verotusoikeutta pois asuinvaltiosta, jos työnantaja säilyy asuinvaltiossa. Kansainvälinen verotus perustuu verosopimuksiin ja verovelvollisuuden aikaraja on yleensä tilapäisessä työskentelyssä 183 päivää 12 kuukauden aikana. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että verotuksessa ei tarkastella vain työpäiviä vaan maassa vietettyä aikaa. Tyypillisesti verosopimuksessa todetaan ”oleskelee toisessa valtiossa” , mikä tarkoittaa sitä, että verovelvollisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös maassa vietetty loma-aika.
Jos työntekijä solmii työsopimuksen paikallisen yrityksen kanssa, esimerkiksi toisen samaan konserniin kuuluvan yrityksen kanssa, verotusoikeus siirtyy työskentelyvaltioon. Komennustilanteissa työnantajana säilyy kuitenkin usein lähettävä työnantaja, joka vastaa palkanmaksusta komennuksen aikana.
Sosiaaliturva
Pääsääntöisesti ulkomailla työskentely tulee vakuuttaa sosiaaliturvan kannalta siellä, missä työ fyysisesti tehdään. Suomalainen työntekijä voi kuitenkin saada tilapäistä ulkomaantyötä varten A1-todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, jolloin työnantaja suorittaa vakuutusmaksut Suomeen. Todistuksen saa Eläketurvakeskukselta maksutta.
A1-todistuksen voi saada EU- tai ETA-maahan sekä Sveitsiin ja Iso-Britanniaan. Lisäksi Suomella on kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimuksia eräiden muiden maiden kanssa kuten USA, Kanada, Australia, Kiina ja Japani.
Ulkomaantyöskentelyyn on hyvä varautua erillisellä komennusvakuutuksella, sillä työnantajan tavanomainen vakuutusturva ei kata ulkomailla sattuvia vakuutustapahtumia.
Kuka vastaa velvoitteista?
Vaikka työntekijä lähtisi työskentelemään ulkomaille omasta aloitteestaan, työnantajalla on viime kädessä vastuu työnantajan velvoitteista, eikä niitä voi siirtää työntekijälle itselleen. Tärkeimpiä työnantajalle kuuluvia velvoitteita ovat vakuuttamisvelvollisuus ja raportointivelvollisuus, jos ulkomaantyö kestää niin kauan, että palkka on ilmoitettava työntekomaan viranomaisille.
Toisaalta työntekijän henkilökohtaista verovelvollisuutta ei voi siirtää työnantajalle. Jos työnteko ylittää edellä mainitun 183 päivän aikarajan, työntekijän on itse hakeuduttava verovelvolliseksi työntekovaltioon. Tällöin verovelvollisuus alkaa takautuvasti työskentelyn alusta eikä vasta sitten kun aikaraja ylittyy.
Ulkomaantyöskentelyyn liittyvien riskien välttämiseksi suositellaan, että työnantaja selvittää jo hyvissä ajoin etukäteen mahdolliset riskin paikat, koska asioiden korjaaminen jälkikäteen voi olla huomattavasti hankalampaa ja mahdollista laiminlyönneistä voidaan joutua maksamaan veronkorotuksia. Koska lainsäädäntö on eri maissa erilainen, velvoitteet tulee selvittää aina siitä maasta, johon matka suuntautuu.
Aikaisemmissa blogiteksteissä on käsitelty mm. ulkomaan työskentelyä ja kiinteän toimipaikan syntymistä. Lue myös:
- Yrittäjän etätyö voi johtaa yrityksen verovelvollisuuteen toisessa valtiossa
- Työskentely ulkomailla palkanlaskennan, sosiaaliturvan ja verotuksen näkökulmasta
Ota rohkeasti yhteyttä, autamme kaikissa ulkomaantyöskentelyyn liittyvissä kysymyksissä!
Kirsti Yli-Halla
Tax Manager
010 3472 938
Kirjoittaja Kirsti Yli-Halla työskentelee TietoAkseli Groupissa veroasiantuntijana. Hänellä on liki 30 vuoden monipuolinen kokemus verotuksen asiantuntijatehtävistä niin yksityiseltä sektorilta kuin Verohallinnostakin.
Onko etätyöskentely ulkomailla ajankohtaista? Asiantuntijamme auttavat mielellään kaikissa mieltä askarruttavissa kysymyksissä!